Suomalaisilla ei usein ole selkeää käsitystä siitä, millaisia lupia ja paperityötä Suomessa oleskelu vaatii ulkomaisilta. Ulkomailla asuneet suomalaiset saattavat sadatella ulkomailla käytävää byrokratian määrää hakiessaan mahdollisuutta oleskella ja ehkä tehdä töitä tai opiskella kohdemaassaan. Mutta Suomen ulkomaalaisten lupa-asioista ei paljoa uutisoida muuten kuin turvapaikanhakijoita koskevien uutisten yhteydessä. Sixdegrees selvitti joitain Suomen ulkomaalaisten elämän kiemuroita.
EU-kansalaisten rekisteröitymistarve
Suomessa oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto, jonka verkkosivuilta pitäisi löytyä kaikki mahdollinen tieto lupa-asioista myös suomeksi. EU-kansalaiset eivät tarvitse Suomeen oleskelulupaa, mutta hakemusten teoilta ei silti vältytä.
Vaikka elämme EU:ssa, jossa passeja ei tarkisteta alueen sisällä liikuttaessa, pitää EU-kansalaisten rekisteröidä itsensä, mikäli aikoo viettää kohdemaassaan kolmea kuukautta pidemmän ajan. Tämä koskee myös suomalaisia, jotka oleskelevat muissa maissa kuin Suomessa. Heidän täytyy käydä rekisteröimässä oleskelunsa kohdemaassaan. Suomessa EU-kansalaisten tulee hoitaa rekisteröinti Maahanmuuttovirastossa, mutta pohjoismaalaiset hoitavat sen maistraatissa.
Suomessa oleskelevat EU-kansalaiset, pohjoismaalaiset, liechtensteinilaiset ja sveitsiläiset saavat oleskelun lisäksi myös työskennellä Suomessa kolmeen kuukauteen asti ilman lupia. Työnteon saa aloittaa heti Suomeen tullessa. Kun EU-kansalaiset ovat saaneet myönteisen rekisteröitymispäätöksen, he voivat rajattomasti jatkaa työntekoa Suomessa. Heillä on siis työnteko-oikeus. Jos heillä ei ole varsinaista työpaikkaa Suomessa, he voivat työskennellä freelancereina. Voidakseen laskuttaa työnantajia, heidän tarvitsee rekisteröityä jonkun laskutuspalvelun käyttäjiksi. Näitä tahoja on esimerkiksi Frilans Finans, jota käyttämällä freelancerin ei tarvitse perustaa omaa yritystään. Monet tilapäisen työn teettäjät eivät halua maksaa palkkaa verokortin kautta, vaan sen sijaan maksavat palkkiot laskutustietoja vastaan.
Aivan yksinkertaiseksi ei asioita ole tehty EU-kansalaisillekaan, joten rekisteröityessään heidän tarvitsee kuitenkin perustella oleskelunsa Suomessa. Perusteita voivat olla työn tekeminen, ammatinharjoittaminen, perheenjäsenyys tai opiskelu. Näiden perusteiden sijaan tai lisäksi pitää voida osoittaa, että omaa riittävät varat Suomessa elämiseen eli ettei henkilön tarvitse turvautua täällä toimeentulotukeen. Ei ole määritelty mitään selkeää summaa, minkä verran hakijalla on oltava rahaa tilillään. Pitää vain pystyä todistamaan pystyvänsä tulemaan toimeen omilla varoillaan ja tuloillaan. Jollain tavoin virkailijat arvioivat kunkin hakijan toimeentulotason ja tilanteessa sanotaan otettavan huomioon henkilökohtaiset olosuhteet. Tässä on kuitenkin syytä ottaa huomioon ihmisten erilaiset elämäntavat – toiset tulevat toimeen puurolla ja nuudeleilla kimppakämpän sohvalla asustellen.
Rekisteröintiprosessi
Migri.fi -sivuilla on melko yksityiskohtaiset ohjeet rekisteröintiprosessin tekemisestä. Rekisteröintihakemus tulee tehdä itse ja sen voi tehdä sähköisesti tai paperisena. Molemmissa tapauksissa henkilön on käytävä paikan päällä Maahanmuuttovirastossa vähintään todistamassa henkilöllisyytensä passilla tai henkilökortilla sekä näyttämässä alkuperäiset versiot hakemuksen mukana toimitetuista liitteistä. Paperinen hakemus tulee silloin jättää tiskille, mutta sähköistä hakemusta ei tarvitse tulostaa paikan päälle.
Hakemusta ei voi maksaa etukäteen verkkopankissa, vaikka tekisikin sähköisen hakemuksen, vaan se maksetaan paikan päällä Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä. Sekä sähköisen että paperisen hakemuksen jättämisen hinta on 54 euroa.
Hakemuksen käsittelyajat määrää ulkomaalaislaki, johon on hyödyllistä perehtyä erinäisten ulkomaalaisia koskevien määräysten suhteen. Migri-sivuilla kuitenkin sanotaan, että päätös annetaan hakijalle välittömästi. Siten hakija saattaa pärjätä pelkällä yhdellä käynnillä Maahanmuuttovirastossa.
Joskus hakemusta pyydetään täydennettävän. Sähköisen hakemuksen tehneet saavat tiedon päätöksestä sähköpostitse tai tekstiviestillä. Ilmeisesti varsinaisen todistuksen voi saada vain paperisena käymällä Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.
Kun EU-kansalainen on saanut myöntävän päätöksen rekisteröitymisen suhteen Suomessa, on päätös voimassa toistaiseksi, eli sitä ei tarvitse hakea uudestaan minkään määräajan jälkeen. Jos henkilö oleskelee Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti ja laillisesti, on hänellä oikeus pysyvään oleskeluun.