Olen viime vuosina pannut merkille, miten jooga on muuttanut muotoaan Suomessa. Siitä on tullut arkipäiväinen osa monen hyvinvointirutiinia, ja joogastudiot ovat vakiinnuttaneet paikkansa kaupunkikuvassa. Samalla on mahdotonta olla huomaamatta kansainvälisten tuulien vaikutusta: uudet joogatyylit, kansainväliset opettajakoulutukset ja brändätyt joogavaatteet ovat tulleet jäädäkseen. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta globaalien hyvinvointibrändien syvästä ja monimuotoisesta vaikutuksesta. Tässä artikkelissa sukellan syvemmälle siihen, miten nämä ulkomaiset voimat muovaavat tapaamme harjoittaa, opettaa ja kokea joogaa Suomessa.
Joogan matka Intiasta suomalaisille saleille
Joogan tarina Suomessa on osa laajempaa, globaalia ilmiötä. Vaikka joogan juuret ovat tuhansien vuosien takaisessa Intiassa, sen leviäminen länteen alkoi toden teolla vasta 1900-luvulla. Karismaattiset opettajat, kuten B.K.S. Iyengar ja Pattabhi Jois, eivät ainoastaan tuoneet joogaa länteen, vaan he loivat systemaattisia harjoitusmenetelmiä, jotka toimivat kuin itsenäiset brändit. Nämä opetuslinjat, kuten Iyengar-jooga ja astangajooga, tarjosivat selkeän ja toistettavan konseptin, joka oli helppo omaksua ja levittää maailmanlaajuisesti. Suomeen jooga saapui aluksi yksittäisten innostuneiden ja kirjallisuuden kautta 1950-luvulla, mutta varsinainen kasvu alkoi vasta, kun ulkomaiset opettajat ja heidän mukanaan tuomat tyylisuunnat alkoivat vakiintua. 2000-luvun joogabuumi toi mukanaan aivan uuden aallon, kun Suomeen rantautuivat valmiina konsepteina esimerkiksi Hotjooga ja Yin-jooga – tyylit, jotka on usein kehitetty ja kaupallistettu nimenomaan länsimaissa.
Brändätty hyvinvointi ja sen monet kasvot
Globaalit standardit ja paikalliset perinteet
Joogan suosion kasvu on luonut ympärilleen miljardien eurojen arvoisen globaalin liiketoiminnan. Tämä kaupallistuminen näkyy kaikessa, ohjattujen kurssien hinnoista aina kalliisiin opettajakoulutuksiin. Yhdysvalloissa toimiva Yoga Alliance on tästä hyvä esimerkki. Sen myöntämät RYT (Registered Yoga Teacher) -sertifikaatit ovat muodostuneet kansainväliseksi standardiksi, jota monet suomalaisetkin opettajat tavoittelevat. Kuitenkin, kuten lähdeaineistosta käy ilmi, näissä koulutuksissa painopiste on usein fyysisessä harjoituksessa ja opetustaidoissa, jolloin joogan syvemmät filosofiset ja eettiset ulottuvuudet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Tämä heijastaa länsimaista, tehokkuuteen ja ulkoiseen suoritukseen keskittyvää kulttuuria.
Tämän globaalin kehityksen rinnalla Suomessa toimii myös perinteisempiä toimijoita, kuten Suomen Joogaliitto, joka on toiminut jo vuodesta 1967. Se pyrkii vaalimaan omaa, pitkään perinteeseen nojaavaa linjaansa. Liitto on kuitenkin aktiivisesti mukana kansainvälisessä vuoropuhelussa Euroopan Joogaunionin kautta, mikä osoittaa, ettei paikallinen ja globaali ole toisiaan poissulkevia. Onkin kiinnostavaa seurata, miten suomalaiset toimijat tasapainottelevat kaupallisten paineiden ja perinteiden vaalimisen välillä. Ulkomaisille toimijoille menestyminen täällä vaatii syvällistä ymmärrystä siitä, miten suomalainen liiketoimintakulttuuri eroaa muista, mikä on avainasemassa luottamuksen rakentamisessa.
Joogan uusi ilme ja kuluttajan valinnat
Yksi näkyvimmistä tavoista, joilla ulkomaiset brändit vaikuttavat joogakulttuuriin, on sen visuaalinen representaatio. Kun teemme kuvahaun sanalla ’jooga’, eteemme avautuu usein yhdenmukainen näkymä: hoikkia, valkoisia naisia teknisissä, brändätyissä asuissa suorittamassa haastavia asanoita. Tämä kapea ja usein epärealistinen kuva, jota hyvinvointibrändit ja media ylläpitävät, muokkaa väistämättä käsityksiämme siitä, kenelle jooga kuuluu ja miltä joogaajan ’pitäisi’ näyttää. Tämä on johtanut keskusteluun kulttuurisesta omimisesta ja siitä, miten joogan alkuperäiset juuret ja monimuotoisuus häivytetään kaupallisen estetiikan tieltä.
Kansainväliset hyvinvointibrändit ovat muokanneet käsitystämme joogasta ja siihen liittyvistä tuotteista, kuten vaatteista.
Visuaalinen kulttuuri ulottuu myös konkreettisiin kuluttajavalintoihin. Joogatarvikkeista, kuten matoista ja vaatteista, on tullut olennainen osa harjoitusta, ja brändit kuten Lululemon ja Manduka korostavat niiden teknisiä ominaisuuksia ja toimivuutta. Valinnoillamme emme osta ainoastaan tuotetta, vaan myös osan brändin luomaa identiteettiä ja elämäntyyliä. Monille harjoittajille laadukkaan ja toimivan joogapaidan valinta on tärkeä osa harjoitukseen valmistautumista, sillä se parantaa mukavuutta ja tukee liikkumista. Tämä on selkeä esimerkki siitä, miten hyvinvointiteollisuus on onnistunut luomaan tarpeita ja tarjoamaan niihin ratkaisuja, jotka sitovat meidät osaksi globaalia kulutuskulttuuria.
Maton kahdet puolet ja suomalaisen joogan tulevaisuus
On helppo kritisoida joogan kaupallistumista ja pinnallistumista, mutta samalla on tunnustettava, että globaalit brändit ja trendit ovat tehneet joogasta saavutettavamman kuin koskaan. Ne ovat tuoneet Suomeen laajan kirjon erilaisia tyylejä, jotka tarjoavat jokaiselle jotakin – aina fyysisesti vaativasta astangasta meditatiiviseen yin-joogaan. Kuten kansainvälisesti menestynyt suomalaisopettaja Petri Räisänen totesi Amerikan markkinoista, tarjolla on sekä syvällistä opetusta etsiviä saleja että muodin ja laihduttamisen ympärille rakentuneita studioita. Sama jako on nähtävissä myös Suomessa.
Mielestäni avainkysymys ei olekaan se, pitäisikö meidän vastustaa ulkomaisia vaikutteita, vaan se, miten navigoimme niiden keskellä tietoisesti. Suomalaisella joogayhteisöllä on mahdollisuus poimia globaalista tarjonnasta parhaat palat, soveltaa niitä omaan kulttuuriimme ja luoda jotain ainutlaatuista. Voimme arvostaa sekä perinteistä, strukturoitua Iyengar-joogaa että kokeilla leikkisämpää diskojoogaa. Lopulta suomalaisen joogakulttuurin tulevaisuus ei ole brändien käsissä, vaan meidän – harjoittajien ja opettajien. Me päätämme, annammeko joogan syvyyden hukkua kaupallisuuteen vai opimme yhdistämään modernin hyvinvointiajattelun ja joogan ajattoman viisauden tavalla, joka palvelee meitä parhaiten.