Suomessa julkaistaan säännöllisesti useita monikulttuurisia viikkolehtiä. Digitalisoitumisen myötä monet niistä ovat luopuneet täysin paperilehdistä ja siirtyneet pelkästään digitaalisiksi versioiksi. Esimerkiksi Helsinki Times on vuonna 2007 perustettu, ensimmäinen englanninkielinen monikulttuurinen viikkolehti. Sen lukijakuntaan kuuluu Suomessa asuvia siirtolaisia, diplomaatteja sekä kansainvälisten yritysten edustajia ja muita Suomen uutisista kiinnostuneita.
Suomi on kansainvälistynyt hitaasti
Vielä 1980-luvulla tummaihoinen suomalainen oli harvinaisuus ja Helsingin ulkopuolella monikulttuurinen Suomi oli vieras varsin käsitys. Itse asiassa Suomi oli ennen 2000-lukua maastamuuttomaa, josta lähti enemmän asukkaita, yleensä työn perässä, kuin uusia tuli tilalle. Syynä oli toki osittain tiukka pakolaispolitiikka, mutta pohjoista Suomea ei myöskään tunnettu maailmalla mitenkään erityisen vetovoimaisena asuinpaikkana.
1990-luvulla Suomeen tuli vuosittain noin 13000 ulkomaalaista, mutta 2000-luvulle siirryttäessä asiat alkoivat hitaasti muuttua ja maahanmuuttajien virta tasaisesti kasvamaan. Viime vuosina Suomeen on tullut vuosittain noin 30 000 henkilöä. Siitä huolimatta ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on edelleen alle 5 %, mikä on todella vähän verrattuna muihin länsimaihin.
Virolaiset ja venäläiset ovat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät
Viime aikoina valtamediat ovat uutisoineet isoin otsikoin Irakista ja Syyriasta tulevien maahanmuuttajien kasvanutta määrää. Tilastojen mukaan irakilaisia on Suomessa kuitenkin tällä hetkellä vain noin 7000, verrattuna esimerkiksi Suomessa asuvaan 30 000 venäläiseen tai 50 000 virolaiseen. Venäjänkieliset maahanmuuttajat ovatkin maamme suurin etninen ryhmä ja heitä palvelee Mosaiikki ry, jonka toiminta-ajatus on tarjota tietoa maahanmuuttajille sekä suomen-, että venäjänkielillä ja auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Mosaiikki ry julkaisee myös Mosaiikki-lehteä useilla eri paikkakunnilla.
Muslimiyhteisö Suomessa
Vaikka muslimeita on vain noin 1,4 % Suomen väestöstä, ovat he Suomessa näkyvä ja usein mielipiteitä jakava yhteisö. Lähinnä muslimien ja suomalaisten välille kitkaa aiheuttavat kulttuurierot. Siinä missä alkoholi ja tasa-arvo kuuluvat olennaisesti suomalaisuuteen, rukoilee muslimi viisi kertaa päivässä kohti Mekkaa ja naisen asema ei ole länsimaisen ajattelun mukaan miesten kanssa tasa-arvoinen.
Muslimeja on kuitenkin ollut Suomessa jo 1800-luvulta lähtien ja ympäri maata löytyy useita islamilaisia seurakuntia, joista suurimmilla on jopa omat moskeijansa, osalla vain rukoushuoneet. Islamilaisia lehtiä löytyy myös Suomesta muutamia: Resalat Islamilainen Yhdyskunta julkaisee suomenkielistä Salam-lehteä, jonka tarkoituksena on kertoa islamista ja muslimeista Suomessa sekä poistaa harhaluuloja. Mielenkiintoinen tulokas on myös nuoremmalle yleisölle suunnattu Ana-lehti, joka kertoo nykyaikaiseen tyyliin eurooppalaisten musliminuorten elämästä ja pyrkii vahvistamaan heidän muslimi-identiteettiään. Lehden tavoitteena on tuoda harmoniaa maallisen elämän ja islaminuskon välille.