Työperäinen maahanmuutto on ollut nousussa 1990-luvulta alkaen ja maassamme asuu enemmän ulkomaalaisia kuin koskaan aiemmin. Vaikka työn löytäminen ei ole aina itsestäänselvyys silloin kun asuu vieraassa maassa, siitä huolimatta Suomessa työskenteli Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2012 lähes 60 000 ulkomaista alkuperää olevaa vierastyöläistä. Mikä sitten tekee pohjoisesta Suomesta kiinnostavan ulkomaalaisten silmissä, vaikka kieli on yksi maailman vaikeimmista, talvi on pitkä sekä pimeä ja verotuskin kovempi kuin monessa muussa länsimaassa?
Koulutusta vastaavaa työtä ei aina voi tehdä
Itänaapuri Venäjältä Suomeen muuttaneiden yrittäjien mukaan yksi kannustin on aloittaville yrityksille tarjolla oleva neuvonta sekä rahallinen tuki starttirahan muodossa. Ne kannustavat riskin ottamiseen ja madaltavat kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen.
Maahanmuuttajien asema Suomen työmarkkinoilla on yleensä kantaväestöä heikompi. Vaikka maahanmuuttajayrittäjistä yli puolella on korkeakoulututkinto, ei ulkomailla hankittu koulutus aina vastaa korkeita suomalaisia standardeja, ja kielitaidon puute saattaa muutenkin estää koulutusta vastaavan työpaikan saamisen. Työ- ja elinkeinotoimistot kannustavat ulkomaalaisia suomenkielen opiskeluun, mutta suomea ei välttämättä opi edes puhumaan kunnolla vuodessa tai kahdessa. Suomalaisten hyvä englanninkielentaito vaikeuttaa oppimista edelleen, sillä suomalaiset puhuvat ulkomaalaisille mielellään englantia. Tällöin ainoa työllistymisvaihto saattaa olosuhteiden pakosta olla yrittäjyys. Perinteisesti ulkomaalaiset perustavat ravintola- sekä palvelualan yrityksiä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on Suomeen rantautunut myös ulkomaalaisia teknologia- ja ohjelmistoalan kasvuyrityksiä.
Tilastot kielivät menestyksestä
Monet ulkomaalaiset ovat tulleet Suomeen opiskelemaan ja jääneet sille tielle. Yrityskeskuksen tilastot ovat positiivista luettavaa: viiden vuoden jälkeen yli 80 % perustamisvaiheessa yrityskeskusta konsultoineista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Ehkä siksi, että niiden perustajat noudattavat samaa filosofiaa kuin kansainvälisesti menestynyt, alun perin ruotsalainen kenkämerkki Vagabond, eli valiten omat polkunsa, seuraten omia päämääriänsä ja yrittäen tuntea olonsa kotoisaksi siellä, minne milloinkin sattuu menemään.
Maahanmuuttajia eivät yrittämisen riskit pelota
Suurin osa ulkomaalaisten perustamista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Helsingistä löytyykin kaupungin ylläpitämä NewCo YritysHelsinki-keskus, josta maahanmuuttajat saavat erityisesti heille suunnattua neuvontaa. Yritysneuvoja ja palvelupäällikkö Toivo Utso kertoo, että ulkomaalaiset ovat yleensä suomalaisia valmiimpia ottamaan riskejä.
Neuvonnan saaminen omalla äidinkielellä on monesti avainasemassa yrittäjäksi ryhdyttäessä, sillä vaikka riskinottokynnys olisikin matalampi kuin suomalaisilla, on yrityskulttuurin tuntemisessa usein puutteita. NewCo:sta neuvontaa saa englanninkielen lisäksi myös viroksi, venäjäksi, saksaksi, arabiaksi, italiaksi, espanjaksi, kiinaksi ja ruotsiksi.